Tuplatappio ysikolmosille

10.1.2009

Vajaamiehinen joukkue taisteli minkä jaksoi, mutta vastustajat jyräsivät lopulta selkeisiin voittoihin. Puolet pelaajista oli eri syistä poissa. Tiivistetysti kuume vei sentterit ja riparihommat pakit.

Ensimmäiseen otteluun lähdettiin viidellä hyökkääjällä ja kolmella pakilla. Tarkoitus oli karvata passiivisesti puolesta kentästä ja säilyttää ylivoima omalla alueella. Vastustaja saisi sitten tehtäväkseen yrittää etsiä tilaa. Riiston jälkeen pallo oli tarkoitus pelata nopeasti pois omasta päästä, mutta yrittää pitää palloa hyökkäyspäässä. Jalkoja yritettiin siis säästellä. Justus, Rasse ja Erik aloittivat pakkeina ja Juuso, Joel, Jocke, Joni ja Teemu pyörittivät hyökkäyspäätä.

Ottelu alkoi katastrofaalisesti, emme olleet selkeästi valmiina ja puolessa minuutissa oli vastustaja latonut jo kaksi maalia. Viiden minuutin kohdalla taululla taisi olla jo 5-0 lukemat. Oman päädyn peli oli aivan sekaisin ja maalinedustalta sai vastustaja laittaa vapaasti palloja sisään. Vetojen peitot puuttuivat myös kokonaan. Nopean analyysin perusteella viiden hyökkääjän pyörittäminen sekoitti myös oman päädyn puolustamisen. Näin ollen toiseen erään lähdettiin kahdella pakilla, jotta hyökkäysketjut saataisiin kasaan.

Toinen erä alkoi 6-0 tappioasemasta. Rassen ja Erikin vastuulle annettiin puolustaminen kahdella miehellä ja pojat ottivat haasteen vastaan. Hyökkäysketjut muodostuivat seuraaviksi. Joel-Justus-Teemu ja Juudo-Joni-Jocke. Näin mentiin koko loppu pelin ajan. Rasse ja Erik jaksoivat loistavasti, lopussa lakoi väkisinkin väsy painaa, mutta taso ei silti laskenut liikaa.

Ottelu päättyi 14-4. Välillä näytti jo siltä, että vastustaja katkaisee ottelun jo ennen täyttä aikaa, mutta saimme taisteltua summeriin asti. Suurin ongelma ja syy näihin neljääntoista takaiskumaaliin oli malttamattomuus taktiikan noudattamiseen. Aina kun lähdimme karvaamaan väsyneillä jaloilla liian ylhäältä, vastustaja kuittasi höntyilyn vastaiskumaalilla. Valonpilkahduksina olivat neljä tehtyä maalia. Ne tulivat Teemun(2) ja Joelin(2) mailoista, kahteen löydettiin myös syöttäjä. Syöttöpisteille pääsivät Justus ja Joel.

Toisessa ottelussa vastaan asettui Tiikerit, joille olimme hävinneet edellisessä kohtaamisessa reilusti. Lähdimme otteluun kahdella puolustajalla ja kahdella hyökkäysketjulla. Hyökkäysketjujen pysyminen samana tiivistti selkeästi peliämme ensimmäisessä ottelussa, joten Erik ja Rasse saivat jatkaa urakointia. Hyökkäysketjut pysyivät myös samoina. Taktiikan osalta lähdimme liikkeelle samalla ajatuksella, mutta nyt teroitettiin taktiikan noudattamista kurinalaisemmin. Lisäksi sovittiin maalinedustapelin parantamisesta ja vetojen peittämisestä paremmin.

Ensimmäinen erä meni hyvin pitkälti suunnitelmiemme mukaan. Pysyimme muutamia lipsahduksia lukuunottamatta taktiikassamme ja saimme pallon kerran tolppaan ja kerran ylärimaan, vaikka Tiikerit pitivätkin palloa lähes koko erän, eikä meillä kummemmin hyökkäyksiä ollut. On kuitenkin sanottava, että Tiikeritkään ei aina löytänyt keinoja puolustuksemme avaamiseen. Vedot tulivat kaukaa viivasta ja Elmeri hoiti ne varmasti. Ensimmäiseen erään voidaan olla tyytyväisiä.

Toiseen erään minkään ei pitänyt muuttua, mutta homma hajosi kun tuomari vihelsi meille ylivoiman. Valmennuksen varoittelusta huolimatta ylivoimalla pelattiin liian varomattomasti ja vastustaja tekikin alivoimamaalin melkein heti jäähyn alussa. Yksin läpi ei saisi alivoimajoukkuetta päästää. Peli alkoi karata vastustajalle toisessa erässä muutenkin. Yhden jäähymme vastustaja kuittasi heti maalilla. Jäähy oli oikeastaan aika kummallinen. Tuomari nosti ruuhkatilanteessa käden pystyyn, mutta kun olisi pitänyt vihellyksen jälkeen sanoa kenelle jäähy tuli, tuomarilla ei ollut pienintä aavistustakaan kenelle se kuului. Tuomari ilmoitti, että joku niistä kolmesta jäähylle. Miten voi viheltää jäähyn, ellei tiedä edes kuka rikkoi? Tuomarihan ei virhettä myönnä, joten arvalla jäähylle sitten laitettiin Justus, syynä kamppaaminen/taklaaminen/mikäsenytoli. Tilanteesa tapahtunut rike oli ehkä jatkuva väärä pelitapa tai mailaan lyöminen ja rikkojana Teemu.

Kolmannessa erässä hyydyimme, ei vaan jaksa painaa kuutta erää kolmella vaihtomiehellä. Pakkiparin kunniaksi on sanottava, että hyökkääjien hyytyminen oli ihan pakkien tasoa. Loppunumerot olivat 7-1 vastustajalle. Maalin iski Justus. Puolustuksemme toimi hyvin niin kauan kun jaksoimme mukana. Ottelun alkupuoleen voidaan olla ihan tyytyväisiä, vaikka aikamoisessa pesukoneessa välillä oltiinkin. Harmittavasti lopun väsyminen näkyi suoraan taululla ja eroksi muodostui varsin suuri. 3-1 tai 4-1 tulokset olisivat olleet jopa hyviä, mutta nyt jäi harmittamaan hieman, että liikaa tuli omiin.

Pelaaja-arviot:

Elmeri: Nousi loistavasti heikomman ensimmäisen ottelun jälkeen toisessa ottelussa omalle tasolleen. Paikkaili paljon pelaajien virheitä ja olisi varmaan kaivannut vähän enemmän apua.

Rasse ja Erik: Pojilta odoteltiin kauden parhaita otteluita ja verrattuna siihen, että väsymyksen täytyi painaa todella pahasti, molemmat pelasivat hienot pelit. Turnaustsemppari oikeastaan arvottiin näiden kahden välillä. Perusteluna miehekäs urakointi joukkueen hyväksi. Parannettavaa...Vähemmän kikkoja, nopeampaa peliä ja 100% keskittymistä.

Joel, Justus ja Teemu: Peruspeliä. Ykkösketju iski kaikki joukkueen tehot, mutta niin oli tarkoituskin. Mitään otteluita kääntäviä suorituksia ei nähty, mutta peli oli suhteellisen virheetöntä läpi päivän.

Joni: Siirto hyökkääjäksi ja heti tuli hyviä paikanhakuja ja pari hyvää passia. Maalipaikkakin oli volleystä, mutta perinteisesti pakeille ei maistu. ;) Sentterin paikalta teki mieli välillä vähän liikaa ylöspäin, mutta melko hyvin sentterin rooli löytyi.

Juuso: Yksi syyskauden onnistujista ei tänään päässyt ihan samalle tasolle. Ilmeisesti polvet eivät ihan kestäneet tällaista urakointia. Väläytteli kuitenkin hyviä laukauksia ja jakeli myös muutaman kerran kavereille. Enemmän vaan pallollista peliä rohkeasti hyökkäyspäässä. Juusolla oli myös yksi tekopaikka Jocken syötöstä, mutta ilmeisesti laitureillekkaan ei aina maistu. Aisapari Tonia olisi kaivattu Juuson rinnalle. Toisaalta Juuso paikkaili Tonia välillä sentterin paikalla hienosti. Juuso pystyy vaihtamaan paikkaa ilman ongelmia vaikka kesken pelin laidasta keskelle.

Jocke: Pirteitä haastoja ja laukauksia, lisäksi yksi aivan namupassi ja monta muuta hyvää syöttöä. Hieman keskittymistä tarvitaan tilanteisiin, joissa pelipaikka vaihtuu pelin sisällä. Puolustuspään pelissä on myös harjoiteltavaa. Toisaalta Jocke paransi puolustuspään peliään huimasti toisen ottelun kesken pidetyn "henkilökohtaisen taktiikkapläjäyksen" jälkeen. Nopeammin vaan palloa liikkeelle ja sama koskee laukauksia.

Yleisesti ottaen tänään opittiin, että nöyrä oman pään pelaaminen on ihan hyvä taktiikka lähteä voittamaan otteluita. Otteluiden alusta lähtien on oltava hereillä ja tehtävä töitä, että vastustajan on vaikea pelata. Tilanteisiin, joissa hyökkääjiä ei ole täysiin ketjuihin tarvitaan keskittymistä ja sopeutumiskykyä. Koko peli ei saa hajota siihen, että kaverit vaihtuvat ympärillä. Lisäksi on oltava hereillä millon on oma vuoro olla kentällä ja millon ei.

Maanantain treeneissä jatketaan taas...

Lukekaa ja muistakaa uudet säännöt sähköpostista!