Ysikolmosten seitsemän ottelun tappioputki katkesi kahden voiton viikonloppuun

11.3.2009

Tällä hetkellä ysikolmosilla on siis meneillään kahden ottelun voittoputki. Voitot tulivat ansaitusti ja hyvällä pelillä.

Helmikuun lopulla LaPa-93 lähti luottavaisin mielin päättämään tappioputkeaan. Tuloksena oli kuitenkin jälleen kaksi niukkaa tappiota.

Ensimmäisessä ottelussa ÅIF oli parempi 7-5, LaPan tehomiehinä Justus ja Tuomas (1+2). Ottelu ratkaistiin ensimmäisessä erässä (4-0), jossa ÅIF oli ainut joukkue kentällä. Sorruimme jälleen perusvirheisiimme ja huonoon alkuun. Toiseen erään Joel nostettiin viltistä ja normaali ykköskenttä saatiin kokoon. Tuloksena yhden maalin voitot tasaisista toisesta ja kolmannesta erästä.

Toisessa ottelussa vastassa oli Tiikerit, joilla oli vierekkäisillä kentllä samaan aikaan ottelut, joten meitä vastassa oli vain maalivahtija kahdeksan kenttäpelaajaa. Tiikerit pelasi rauhallisesti ja viisaasti ja jäädytti peliä. Vaikka meitä oli enemmän, emme saaneet nostettua pelin tempoa ja väsytettyä vajaamiehistä vastustajaa. Tuloksena 2-3 tappio ottelusta, jossa ehkä olisi ollut otettavissa enemmänkin. Maalinteossa onnistuivat Miko-Matti ja Toni. Turnaustsemppari Eemilille.

Kauden viimeisessä turnauksessa tappioputki sitten katkesi. Ensimmäiseen otteluun lähdettiin ketjuilla:

Joel - Tuomas - Teemu

Taneli - Jarno - Jocke

Eemil/Henkka/Ville - Toni - Ville/Eemil/Henkka

Justus - Juuso

Miko-Matti - Pekka

Olli - Erik

Ottelu oli täysin hallinnassamme alusta loppuun. Vastustajan paikat olivat harvassa ja maalivahti liekeissä. Toisaalta viimeistelyssämme oli parantamisen varaa myös. Vastustajan maalit syntyivät rankkarista ja ylivoimalla. Oltuamme vielä viimeisessä erässä 2-1 tappiolla, lopussa tuli palkinto. Maltti riitti ja kun tilanteita syntyi liukuhihnalta, tuli myös lopulta maaleja. Miko-Matti iski toisessa ottelussa peräkkäin ja Tuomas - Joel akseli saalisti yhteensä tehot 2+3. Ansaittu voitto hienolla pelillä 3-2.

Toisessa ottelussa vastassa oli Rangers. Ennen ottelua sovimme jatkavamme siitä, mihin Oilersia vastaan jäätiin. Maalinteon helpottamiseksi kävimme läpi Ruotsin Elitserien jääkiekkoilijoillekin tehdyn psykologisen testin annin. Sen perusanti on seuraava: "Mitä näet kun olet yksin maalivahtia vastassa?" Maalintekijät näkevät maalin ja peruspelaajat maalivahdin. Psykologinen kikkailu tuotti ilmeisesti tulosta, sillä jo viiden minuutin kohdalla johdimme 3-0. Valitettavasti siihen loppui pelaaminen ja kun 10 minuuttia oli takana, peli olikin jo 3-3. Erätauolla sovittiin, että palataan jälleen Oilers ottelun meininkiin, jota nähtiin myös tässä ottelussa ensimmäiset viisi minuuttia. Seitsemän minuutin kohdalla toisessa erässä olimmekin latoneet jälleen peinteiset kolme maalia lisää. Viimeisessä erässä tuli vielä yksi lisää ja kun Elmeri oli hyvässä iskussa maalillaan ja piti sen puhtaana kaksi viimeistä erää, voitimme ansaitusti 7-3.

Ottelusta mieleen jäivät puolustajaksi jo ensimmäiseen otteluun siirretyn Juuson vahvat otteet. Villen hieno vaparimaali Tonin oivaltavasta syötöstä. Ollin "playoff-maali" ylivoimalla. Jocken hurja vire. Juuso ja Justuksen pallollinen omanpäänpeli. Tanelin ja Jarnon "pakollinen meno" kesken viimeisen erän (luvan kanssa). Sekä viimeisenä maalinteko-ongelmien haihtuminen savuna ilmaan. Pisteille pääsivät Jocke (2+1),Teemu (1+2), Juuso (1+0), Justus (0+1), Tuomas (1+1), Ville (1+0), Toni (0+1), Olli (1+0). Turnaustsemppari Tuomakselle.